Kukkiva syksy vuonna 2019

Jatketaas vuojen 2019 syksyn tunnelmista. 

 

Terassin kukkapenkki 1.8.2019

 

Kärhöt Hagley hybrid ja Piilu

Elokuun kuvissa kukkia on runsaasti niin keijunkukassa, kärhöissä kuin Kivikkokurjennokissakin (rip). Aurinkotuolien kohdalla näkyy valkosta matalaa liljaa (rip) ja punahattuja (oon vaihtanu kurjenmiekan punahattuihin). Ruusut Snow pavement ja Louise Bugnet eivät oo vielä kasvanu juurikaan, ku hädintuskin näkyy tuolta aurinkotuolien takaa.

 

21.8.2019

Elokuun lopussa syysleimut on räjähtäneet kukkarunsauteen ja matala lilja näyttää valkealta pilveltä. Punahattukaan ei näyttänyt mielestäni hyvältä tuolla liljan vieressä, niin sinne muutti vaaleanpunanen jaloangervo (rip). Hohhoijaa, vaihan usein mielipiettä kasvien suhteen.. (sitäpaitsi nyt, ku katon tota kuvaa, niin voisin ottaa takas sekä punahatun ja jaloangervon ja sijottaa ne jonnekki pihalla huoks). Syysleimujen lajikkeet on Cherry red, Sweet summer soft pink ja Peacock white. Harmi, ku mulla ei oo tiedossa ton hopeanhohtosen keijunkukan nimeä. En pistäs pahakseni, jos tuo ihanuus lisääntys mystisesti mun kukkapenkeissä.

 

Maanpeiteruusu Fairy

 

Myös maanpeiteruusu Fairy sulostutti herkillä vaaleanpunasilla kukillaan. Tästä pikkusesta ruususta on muodostunu yks mun lempikasveista omalla pihalla. Miksi? Varmaan, koska väri on ihanan herkullinen ja kukkia on aina valtavasti. Huomaan kuvaavani usein tätä. Yritin mää kasvattaa tähän viereen toisenki väristä maanpeiteruusua, mutta se ei ottanu onnistuakseen.

 

Syyshortensia Sundae fraise

 

Nurkkapenkkiin muutti syyshortensia Sundae fraise alppiruusun eteen. Ois pitäny arvata, ettei sen kukkia tuu näkymään tän kesän jälkeen (kasvaa vyöhykkeillä I-IV), mutta ei se kuollu oo. Ainahan sitä voi kaikkea kokeilla.. Ehkä vielä joku päivä raskin luopua tästä. Viimestään sitte, ku tartten tilaa jollekki muulle kokeilulle..

 

 

Rautatienomenapuuhun tuli omenia. Sivupihan kärhöpenkin ulkonäköä olin muuttanu siten, että siellä oli nyt jotain kurjenpolvea (Orion ehkä?) ja jaloangervoa. Arabella-kärhö kurottelee aitaverkkoon.

Maksaruoho Carl 1.9.2019

Syyskuussa maksaruoho Carl houkutteli perhoset visiitille. Mieluusti ottaisin lisää perhosia pihalle, koska ne on niin kauniita. Kiva, että on tämmönen maksaruoho, joka ehtii kukkia myös täällä V-vyöhykkeellä.

 

Kirpunkokoset Keijuangervot

 

Rungollinen Tammelan kaunotar -syreeni

Mitäs uutta tuli väsättyä sitte? Tuli tehtyä tämmönen muurikiviallas, jonne istutin Keijuangervoa ja 2x rungollisen Tammelan kaunotar -syreenin. Tän tarkotuksena on toimia näköesteenä tielle ja rajata parkkialue muusta pihasta. Suunnitellessa ois pitäny aatella kukinta-aikoja enempi, nimittäin aika rajotetun ajan kukkia tässä altaassa on (ja sen jälkeen vaan ruskeeta puskaa, ku kukat ruskettuu). Lisäksi tollon en tullu aatelleeksi, että melkoset ohuet rangat nuo syreenit vielä on. Ois varmaan pitäny tukea ne jotenki ihan oman mielenrauhan vuoksi, koska oon saanu pelätä kaikki nämä vuodet, että niille käy samanlailla ku kirsikalle - kasvaa ja jää vinoon. Toistaseksi kaikki hyvin näitten kanssa (koputtaa puuta).

 

Terassin kukkapenkki 6.9.2019

Varmaan just näitten kasvuihmeitten ansiosta oon niin ihastunu puutarhamaailmaan. Siinä on jotain yliluonnollista, että kasvit yhtäkkiä nousee paljaasta maasta ja alkaa kukkimaan, varsinki ku hoitajana ollu ihan nollasta lähteny amatööri. Joskus ihmettelen, miten onnistuinki heti alkuun kyhäämään kukkapenkin, jossa kasvaa kesän joka hetkenä jotain kaunista. Pettymyksiä ei tullu muutako omien kasvivalintojen ansiosta. Tämmönen kesä ei yhtään hillinny mun kasvi-intoilua. Vielä ei oo ehtiny rikkakasvit vallata kaikkea.. miltä näyttää kesällä -20?

Heinäkuun 2019 kukkaloisto

 

Pioni Duchesse de nemours

Pikkujasmike

Purppuraheisiangervo Diabolo

Heinäkuussa 2019 puutarhan kauneuden aika ei oo ohi (no onneksi ei oo!). Suomen kesä on muuteski lyhkänen. Pionin kukka (Duchesse de nemours) on avautunu kuvattavaksi. Pikkujasmikkeessaki on nuppuja (jokka tosin ei näy mihinkään lehtien seasta höh). Purppuraheisiangervo Diabolon kukat sentään erottuu värikontrastin ansiosta. Tulevaisuuessa oon huomannu, että oon mieltyny enemmän perennoihin ku pensaisiin. Tämä kehitys näkyyki puutarhassa. Yksittäisenä pensaat näyttää irrannaiselta keskellä nurmikkoa ja on muuten hankaluus leikata nurmikko tuolta juurelta! Noh, kyykkäilyksihän se menee, ku joutuu kouralla nykkimään loput. Trimmerillä yrittäessäni harventaisin vaan pensasta.. Kukkapenkissä pensaat toimii paremmin, mutta vie aikamoisesti tilaa ja varjostaa muita penkin asukkeja.

Kärhö Omoshiro

Ehottomasti suosikki kärhö omalla pihalla on Omoshiro, joka saa mun polvet notkahtamaan. Mielettömän suuri kukka tässä kärhössä. Valko-vaaleanpunertavat terälehet, jotka alta reunoistaan pinkit. Keskellä viininpunainen tupsu. Kaikinpuolin täydellinen ilmestys vai mitä?

 
Eihän tuo köynnös korkeueltaan vielä päätä huimannu. Tähän tueksi sain päähäni laittaa amppelitelineen, jossa kiedottuna aitaverkkoa. Aitaverkkokaan ei paljua alta näy, ku kärhö rehevöityy. Hyvin on ajanu asiansa kärhötukena tämä viritys, bonuksena saa kesäkukkia roikkumaan! tai lyhtyjä, lintulaudan tai mitä nyt keksii.. Kuvassa mukana Espanjankurjenpolvi, kurjenpolvi Ballerina ja kurjenmiekka Pink parfait (muistelen että ois, korjatkaa jos väärässä) sekä pioni Duchesse de nemours. Tuo Pink parfait kurjenmiekka on mun mielestä enemmän vaaleenvioletti ku nimensä veronen (harmitus maximus, kukkapenkin teema nimittäin valko-vaaleenpuna-pinkki). Oon kuiteski jättäny sen paikalleen.

 

Ruusu Louise bugnet

Samassa penkissä toisella sivulla ruusu Louise bugnet avas ensimmäiset nuput. Ihastuttava kukka! Oikeen kerrannainen röpellys ja reunassa aavistus pinkkiä. Eikä haittaa puutarhaharrastajaa yhtään, ku ei oo paljo piikkejä.. Mulla tästä ei oo koskaan kasvanu suurta pensasta.

Terassialueen kukkapenkki 16.7.2019

23.7.2019

Hagley hybrid

Heinäkuun lopussa terassialueen kukkapenkki näyttää rehevöityneen sitten alkukesän. Etualan kärhötuessa (kuvan kaunis aitaverkko) kiipeilee kilpaa Hagley hybrid ja Piilu. Piilu avas nuppunsa vähän myöhemmin.

 

Sitten esittelyyn kesäkukat vuonna 2019. Kesäkukilla saa helposti kukkapaljoutta koko kesän ajaksi ja ovatki siksi mun jokavuotisia hankintoja. Oon ihan rakastunu tämmösiin runsaisiin ja kerroksellisiin kesäkukkaistutuksiin. Mulla on kestäny kaikki nämä vuodet hyvin nuo isot harmaat betoniruukut, vaikka ei oo niitä helpoimmin siirreltäviä malleja..  Näitä ei siis siirrellä helpolla kesken kesän, jos on täytetty. Eipähän lähe tuulen mukana naapuriin. Harmittaa, ku tuo yks on eripari nuitten muitten kans (oma vika, pöhkö ei ostanu kerralla enemmän heti alkuun). Kesäkukkina oli mustasilmäsusannaa, valkonen ja vaaleenpunanen rungollinen marketta, valkonen muurikello, miljoonakelloja, valkonen daalia, valkonen runkoruusu, pinkki ja vaaleenpunanen pelargonia ja vaaleenpunanen tähtisilmä. Daalia-paran lehet vähä kärvähtäny auringossa.

Ens kerralla jatkan kertomalla elokuusta 2019. Jotain uutta tuli kehiteltyä vielä syksyllä..

 

 

Alkukesän 2019 ihmeitä

Vuonna 2019 keväällä sitten jännitettiin, mitä lumen alta paljastuukaan.

Sinisahrami Prince claus (rip)

Posliinihyasintti (rip)

Näköjään mulla on ollu krookuksiaki! Sekä Posliinihyasinttia. Näitten eessä saa muuten kumartaa, jos meinaa kuvata. Juurellaan akankaalta (rip). Akankaali ois kyllä menestyny tossa, mutta yhtäkkiä tuli joku inhotus sitä kohtaan. Mahto olla Rentoakankaali tämä. Levis vähä turhanki hyvin. Nämä kuvattuna huhtikuun lopussa. 

Puolivälissä toukokuuta ei vielä hääviltä terassin kukkapenkissä näytä, mutta onneksi kasvit osaa yllättää. Ja onneksi on keksitty tulppaanit! Muuten kai tuo kukkapenkki ois kalju vielä toukokuun lopussaki. Yllä olevat kuvat otettu 16.5.2019 ja 21.5.2019.

Piti olla neljä kärhöä, edessä Karpaattienkello

Sivupihan kärhöpenkkikään ei hyvältä näyttäny toukokuun loputtua, 2/4 istutetuista kärhöistä vihertää. Eessä on Karpaattienkelloa (rip), joka ei menesty täällä ei sitten millään. 

Rautatienomenapuu 29.5.2019

Kuten aiemmin jo kerroin, Rautatienomenapuu ei petä koskaan. Kukkia on valtavasti joka kesä, vaikka melko tikuilta näyttää oksat ja runko. Juurelle vaihoin vähäksi aikaa jonkin muun akankaalen ku edellisen väri oli liian punertava. Tässä on tummempi.

Sikkolan kirsikka (ja sukkahousut täytettynä kivellä = oksan taivutus. Hirttosilmukat sielätäälä epätoivonen yritys pitää puu suorassa)

Sikkolan kuulasmarja -kirsikkaki heräs uuteen kesään ja sen kunniaksi sille piti väsätä samanlainen betonikivireunus ku Rautatienomenapuullaki. Jos tämä piha muuten näyttää sekamelskalta, niin oon ainaki yrittäny luoda jotain yhteneväisyyksiä eri alueiden välillä esim. reunakiveyksien muodossa. Vaaleanharmaa betonilaatta toistuu monessa kohtaa pihalla. Ja ei, en oo sitä ihan huvikseni laittanu joka paikkaan, vaan helpottamaan ruohonleikkuuta. Ohan se kivemman näkönenki, rajaa penkit nurmikosta.

 

Toukokuussa kerkes kukkia vielä narsissiki. Väriä en koe omakseni, mutta muistaakseni nämä oliki jokku tilaajalahjana saadut sipulit (jokka tietenki piti laittaa johonki). Sittemminhän ne tuli nypittyä pois, ku värin kans tuli riitaa.

6.6.2019

Kesäkuussa kasvit alko näyttään parastaan. Tulppaaneita istutin pionien juureen (onko teillä muilla näin?). Enpä tullu tollon aatelleeks, että pionien pitäs antaa kasvaa rauhassa eikä tietääkseni juurelle sais kasvattaa mitään kilpailemaan veestä ja ravinteista. Noh, hyvin on pärjänneet kummiski.

9.6.2019

Alppiruusu Helsingin yliopisto 17.6.2019

Alppiruusu Helsingin yliopistoki selvis talvesta ja olin ihan myyty noista kukista! Niin kaunis ja hempeä väri. Sitäpaitsi ei uskos, että tollanen lehtien kanssa talvehtiva pensas vois kasvaa jossain näin pohojosessa! Ei voi ku arvostaa. Aina siinä on ruskettuneita lehtiä, mutta en anna niitten häiritä. Itekseen se sitte päättää, mitkä lähtee ja mitkä jää. Samassa penkissä kääpiövuorimännyt ja kuunliljat. Ja ohoh, taas on ilmestyny betonilaattareunus!

17.6.2019 Miss Bateman ja juurella Neidonkurjenpolvi

Miss Bateman (rip)

Terassin kukkapenkki yllätti ihan täysin. Kärhö Miss Bateman alko kukkimaan jo kesäkuun alkupuolella. Siinä on mun mielestä kaunis ja omalla tavallaan erikoinen kukka. Ei ehkä välity kuvaan, mutta Miss Bateman kärhön kukka on ikäänku liukuvärjätty vihreällä, valkosella ja vaaleenpunasella, keskellä viininpunanen karvatupsu. Semmosta taidetta, mistä mää piän! Harmi vaan, ettei menestyny jostain syystä paikallaan.

Terassin kukkapenkki 29.6.2019

Kesäkuun lopussa terassin viereinen kukkapenkki viherti jo kunnolla. Mikä muutos toukokuuhun! Ensin sitä luulee, että eihän tässä kasva mitään.. 

29.6.2019

Sivupihan kärhöpenkissäki tapahtu muutosta vasta kesäkuun lopulla.

Snow pavement, Robusta, kuunlilja ja ajuruoho

Terassialueen kukkapenkin kulman takana Robustassa on jo kukkia. Kirvat on tehny reikiä Snow pavementin lehtiin ja rutannu Robustan lehtiä kans. Toisaalta ihan sama kirvoille, ruusuissa riittää silti kukkia. Ajuruoho kukkii valkosena mättäänä ilman huolen häivää. Pistää ihmetteleen, miks mulla ei oo enemmänki tätä ajuruohua. Tyhjä multatila esim. ruusujen juurella tarkottaa rikkaruohoja! Oon aika malttamaton ootteleen, että kasvit leviää.

Seuraavassa postauksessa asiaa ja kuvia vuojen 2019 heinäkuusta eteenpäin.

Voi niitä aikoja

Vuonna 2018 istutin elämäni ekat puut ja pensaat ja sen kyllä huomaa. Rautatienomenapuu on tosi surkian näkönen tossa. Vieressään kokoaan suurempi läjä maa-aineksia.. lajikkeesta oon kyllä tykänny. Uskollisesti kukkii ja kasvaa, vaikkei mitään sille tekis (kuten meikäläinen). Omenapuissa on se huono puoli, että kukinta ei kestä ku silmänräpäyksen. Mun hedelmäpuut sais mieluusti kukkia koko kesän. Omenoitaki oon maistanu, mutta ei ne hyviä semmosenaan oo. Koristepuuna tämän ostinki.

 

Rautatienomenapuu

 

Sikkolan kirsikka on kasvanu tontilla vuodesta 2018. Itseasiassa nyt, ku tutkin asiaa, sen ei pitäs kasvaa täällä V-vyöhykkeellä! Nelosvyöhykkeelle asti lupailtu kasvavan. Miten en sillon kiinnittäny asiaan huomiota.. Sehän selittää, miks se ei oo ollut tuottelias puu näinä vuosina. Tietääkseni kirsikoilla kestää päästä satoikään, mutta ois kai sen jo 4vuojessa pitäny tuottaa marjoja? Oon muutenki tainnu hoitaa sitä vähä vasemmalla käjellä. Lisäksi raukkaparka on joutunu kasvaan tuulessa ja tuiskussa. Tossa alemmassa kuvassa se on puhurin kourissa. Se on kasvanu ja jääny tolleen vinoon, ei mitenkään kaunista.

Sikkolan kuulasmarja kirsikkapuu

Onneksi oli kunnolla kiinni, ois varmaan lentäny Kiinaan asti!

Syyshortensia on elossa vielä tänään (tai mistä mää tiiän, ei oo röntgenkatsetta lumen alle). Ei oo sekään enää tässä kohassa tosin.

Syyshortensia Grandiflora

Lisää pensaita satoi taivaalta (tai ei ehkä sittenkään). Hankin purppuraheisiangervo Diabolon, valkoisen pihasyreeni Alban ja pikkujasmikkeen.

Purppuraheisiangervo Diabolon kehityskaari

Pihasyreeni Alba ei muuttunu kesän aikana juurikaan

Pikkujasmike viherty vaan muttei kasvanu

Laittaisin ennen-jälkeen kuvia vierekkäin, mutta jostain syystä en saa niitä asettumaan siten. Harmi, kun postaukselle tulee mittaa sen verran, että muiden jaksamisen vuoksi pakko pätkäistä tämäkin satu tähän ja jatkaa taas ens kerralla.