Kukkakimara vuosimallia 2020

Jaahas, mistähän sitä alottas tämän kukkapostauksen :D ehkä mennään suoraan asiaan.. eli kuviin. Nämä löytyy etupihalta:

Mikä ajuruoho? takana pippurinkokonen läiskä + tuossa eessäki on, ruskeana :D

Louise bugnet -ruusu

Ruusupenkissä valkonen ajuruoho ja ruusu Louise Bugnet. Ruusun nupuissa söpösti mariannekarkin värit. Ajuruoho on osittain ruskettunu. Tästä luin sillon, että osa versoista saattaa silti elää, vaikka osa ois paleltunu. Eli ensimmäisenä pitäs malttaa olla ottamatta lapiota kouraan.. Toki täysin ruskiaa ei pelasta enää mikään. Kuollu on kuollu eikä ihmeitä siinä tapahu valitettavasti :D jos näkyy yhtään vihriää, niin sillä on vielä mahollisuus.

 

Sikkolan kirsikan alla kukkii Neidonkurjenpolvi. Todella kiitollinen perenna, pitkään kukkiva ja kestää kuivuutta. Toisaalta tässä näyttää vielä hallitulta, mutta oottakaahan jatkossa, ku tää räjähtää aloillensa! Ehkä jokku pitää sitäki hyvänä puolena. Voi halleluja, millaset voikukkaesiintymät nurmikolla!! :(

 

Terassialueen kukkapenkki 7.7.2020

 
 

Kesän edetessä terassialueen kukkapenkki rehevöity silmissä. Siinä paha mistä mainitaan, Neidonkurjenpolvi kärhötuen juuressa ottaa kohta ohikulkijan lahkeesta kiinni. Tästä näkyy kokonaiskuva koko kukkapenkistä, vaikka sateen jälkeen ei oo parhaimmillaan kaikki. Kärhötuen taakse tulee maanpeiteruusu Fairy x2 ja sammalleimu. Sitten kohoaa valkoinen amppelituki, jossa kiipiää kärhö Omoshiro. On kertyny Omoshirollekki mittaa enemmän, ku viimekesänä. Sen jälkeen tumma keijunkukka Palace purple kontrastia tuomassa (tosin kuvassa ei paljo erota mullasta). Kurjenmiekka (Pink parfait?) helmuaa aina tuulessa, juurellaan maksaruoho Carl (ei vielä kukassa) ja niitten taakse nurkkaan tulee pionit, joitten kukkia vähän voi nähä tässä vasemmassa nurkassa (Duchesse de nemours ja Karl rosenfield). Pionien vierellä on syysleimupuskat (pikemminki yks pallo), joisa ei vielä kukkia oo. Sitten näkyyki kukkiva rinneangervo vierellään kukassa ruusut Snow pavement ja Louise Bugnet, välissä kuunlilja Minuteman. Syysleimujen vierestä lähti siis jaloangervo ja kumppanit multasimmille maille. 

 

Kuva otettu 23.7.2020

 

Toiselta puolen kuvattuna penkin alussa voi nähdä Turkestanin maksaruohon, jonka viereen on muuttanu vuoriarho (rip). Kärhötuessa taivaalle kurottaa Hagley hybrid ja Miss Bateman. Omoshiron (eli amppelituen) jälkeen voi nähä hopeanhohtosen keijunkukan, jonka senkään nimi ei oo tiedossa enää. Mun mielestä on kiva sekottaa tommosia erivärisiä kasveja kukkapenkkiin tuomaan kontrastia muihin kasveihin. Seurauksena myös muut kasvit erottuu edukseen paremmin. Kasvien korkeutta on vaiheltava myös, että miellyttää mun silmää. Kärhötuet yms. on hyvä lisä :)

 

Duchesse de nemours

Karl rosenfield ikääntyneenä

Miss Bateman

 

Omoshiro <3

Snow pavement

Sitten sivupihalle:

Magnificum kurjenpolvi

Pikkusyreeni Palibin

Heinäkuussa kukki pionit, kärhöt, ruusut ja kurjenpolvet. Magnificum kasvaa siis sivupihalla, josta ei ookkaan tällä kertaa muiden kurjenpolvien kukintaa. Pikkusyreeni Palibin on tuore ostos keväältä ja sain kokea sen kukat vielä samana kesänä.

 

Sivupihan kärhöpenkki 27.7.2020

Sivupihalla kärhöpenkissä oli tapahtunu muutosta sitten alkukesän. Kauhiassa aitaverkkohökötyksessä kiipeili kärhöinä vasemmalla sininen alppikärhö (uus), keskellä tunnistamaton tapaus ja oikialla näkyy Arabella. Pikkusyreeni Palibin on hoikkana edelleen. Nurkassa on kurjenmiekka Hiisi (semmonen valko-sininen) ja toisessa mutkassa kasvaa kurjenpolvet. Ensimmäinen kurjenpolvi lähestyttäessä on Johnsons blue ja kuten kuvasta voi päätellä, se on melkonen harakanpesä loppukesästä eli ei mikään kaunistus. Sen siitä saa, ku tietämättömänä istuttaa semmosen kukkapenkin ensimmäiseksi katseenkarttajaksi. Toki kukkiessaan se on upea ilmestys. Muutenhan se ois saanu lähön aika äkkiä.

Diabolo purppuraheisiangervo

Nurkkapenkki 12.7.2020

Elossa on purppuraheisiangervo Diabolo ja nurkkapenkissä kääpiövuorimännyt, alppiruusu Helsingin yliopisto takana ja Sundae fraise -syyshortensia eessä. Tais jättää alppiruusu kukkimatta, koska en löydä siittä kuvaa kukassa tuona vuonna. Puhumattakaan tosta syyshortensiasta, joka ei kuki koskaan.

Tässäpä vuoden -20 perennat ja pensaat. Paitsi kaikista ei ollu kuvia HÖH! Tais viiä pihaprojektit sen verran aikaa, ettei joutanu kuvaileen. Seuraavassa postauksessa ainakin kesäkukat ja hyötykasvit vuosimallia 2020.